Sään ennustaminen sammakoista on vanhanaikaista, kun sen voi tehdä koirankarvoista... Taavin keväinen karvanlähtö oli todella onneton, ihmettelin miten vähän sitä lähti. Mutta miksipä pudottaa pohjavillaa pois, kun säätkin oli mitä oli. Pari viikkoa sitten Taavi alkoi kerralla keventämään turkkiaan. Karvaa lähti tuppoina ja karstalla oli turha yrittää kammata, kun se meni ekalla vedolla tukkoon. Taisi Taavi tietää, että viileät säät oli ohi ja helteet tulossa.

Juhannuksen jälkeen pakenimme helteitä vuokramökille, merenrannalle haistelemaan viileämpiä tuulia.

Mökin sijainti oli mitä mainioin. Koiraa pystyi huoletta pitämään irti, kun lähinaapurit oli kaukana ja mökkikin päättyvän tien päädyssä. Ainoa huoli oli kyistä. Koko viikon aikana ei onneksi bongattu kuin yksi, joka lujaa pakeni rantakaislikkoon.

Rannan linnuista riitti Taaville ihmeteltävää. Tämä tiira liihotteli ja rääkyi Taavin yläpuolella niin kauan, että ehdin jo ajatella sen aikovan hyökätä.

Ja lopuksi kuva-arvoitus, kenellä mahtaa olla makkarapaketti

Eipä ole viime aikoina tullut oikein touhuiltua mitään erilaista, niin ei ole tullut päivitettyä blogia. Taavi sai yksi päivä ruualta tähteeksi jääneet kanankoivet. Riivin koivista lihat ja levittelin pitkin pihaa. Sai Taavi kulkea nenänsä johdattamana.

Kennelliitosta tuli virallinen lausunto, samana pysyi kuvaustulos. Eli virallisestikin Taavin lonkat ovat A/A ja kyynerät 0/0  

Tuntuu, että tänä vuonna on useamman kerran ollut sanomalehdessä kuvia, joihin myös göötti on päässyt pujahtamaan mukaan. Tänään, kun aamulehteä lukiessa taas semmoinen kuva silmiin osui, niin päätimpä uuden kategorian Taavin blogiin laittaa ja katsoa mistä kaikkialta vielä gööttejä tuleekaan bongattua.

Turun Sanomien Extra-liitteen 'Mitä kuuluu'-palstalle oli takavuosian tutuksi päässyt Uma Aaltonen. Ja tietysti kuvassa sekä haastattelussa oli mainittu myös perheenjäsenet  Kuvaankin olivat päässeet Merliini, Julle ja Lulu.

Eilen Taavi kävi (vihdoin) kuvauttamassa lonkkansa ja kyynäränsä Kari Ventelällä. A-lonkat ja terveet kyynärät oli tuomio. Melko tujua nukutuslääkettä Taavi sai, koska koko eilisilta meni krapulassa. Yölläkin kitisi ja vinkui, ilmeisesti surkeaa oloaan. Vaikkei Taavi eilen saanut olleenkaan vettä tai ruokaa, kelpasi vesi vasta tänään aamulla. Ruokaa täytyy illalla kokeilla uudestaan. Edelleen on hyvin hiljaista poikaa...

Aikaisemmin meillä oli vain terassi aidattuna. Vappua vietimme railakkaasti aitaamalla pihan kokonaan ympäri. Nyt on kaveruksilla tilaa rellestää ja kyllä nuo pihalla vouhottivatkin, kun kerrankin saivat täysin vapaasti koko päivän pihalla oleskella.

Taavi pohdiskelee vanhojen aitatolppien vieressä huimasti laajentunutta reviiriään.

Muutenhan Taavi pysyisi pihassa irrallaan, mutta kun sillä on pakonomainen tarve päästä tervehtimään kaikkia, teki se välillä ei-toivottavia pyrähdyksiä ihmisten perään. Normaalisti Taavi naapurin tullessa pihaan ryntäsi suorinta tietä tervehtimään (naapurin lapsista se oli vain hurrrjan kivaa). Tai jos se olisi ollut terassin aitauksessa, olisi hyppinyt aitaa vasten ja kuikuillut ihmisten perään. Kun oltiin saatu 1/3 osa pihasta aidattua, Taavin käytös muuttui. Kun naapuri tuli pihaan se tyytyi vain katselemaan omalta paikaltaan. Aitaa vasten se ei viitsinyt hyppiä, kun totesi sen liian korkeaksi, jotta tassut olisivat yläreunaan yltäneet. Tuntemattomat ovat göötin aivoitukset. Eikö se muka huomannut, ettei aita ihan koko matkalta ollut vielä valmis? Pohdittiin siinä, että tarviiko loppu pihaa edes aidata  Varmuuden vuoksi aidasta tehtiin yhtenäinen... olisi tuo varmaan joku päivä kuitenkin huomannut...

Mutta on se itselläkin rennompi olo, kun ei pihalla koko ajan tarvi vahtia naapureiden menemisiä ja tulemisia.